Niinpä niin. Meillä on ollut oikein sairastelujen helmikuu ja koska jokaisen hermo alkaa olla siinä pisteessä että kotona ja sisällä ei oikein jaksaisi olla piti keksiä jotain mielekästä puuhaa. Lautapelit on pelattu moneen kertaan, palapelit on rakenneltu ja telkkariakaan ei enää kukaan jaksa katsoa, esikoinen sen sitte viime kädessä keksi. Otetaan äiti tuo tapetti pois kun uusikin on jo ostettu ja siitä sen vaihtamisesta puhut monena päivänä. No niin me sit tehtiin! Poishan se oli revittävä, yhteistyöllä, pienimmän nukkuessa.
Kaikki kunnia kuuluu tapetoinnista isimarakatille. Tällä rouvalla ei kyllä hermo riitä noiden kuviotapettien kohdennukseen. Hienoa jälkeä tuli taas kerran ja mahtavaa kuinka nopeasti voi saada uutta ilmettä kotiin, suht pienellä vaivalla sekä budjetilla.
